Skandaali: Kaupunkien minimipalkansaajat taistelevat selviytymisestä!

Skandaali: Kaupunkien minimipalkansaajat taistelevat selviytymisestä!

Saksassa yli puolet väestöstä vuokraa, joten maa on EU:n ykkönen vuokraaja. Raportin mukaan schwaebische-post.de Noin 21 miljoonaa kotitaloutta asuu vuokra-asunnossa, ja puolet vuokralaisista kuuluu tulonjaon alimmalle kolmannekselle. Varsinkin pienituloisiin vaikuttavat asumiskustannusten nousu, jotka koetaan vakavaksi sosiaaliseksi ongelmaksi.

Vasemmistopoliitikon Cem Incen liittohallitukselle esittämässä pyynnöstä keskusteltiin minimipalkkaisten korkeista vuokra- ja lämmityskustannuksista. Minimipalkka on tällä hetkellä 12,82 euroa, joka kokoaikatyössä 37,5 tuntia viikossa johtaa bruttopalkkaksi 2 083 euroa. Kun 563 euron asumiskustannukset on vähennetty, nettomäärää on jäljellä enää 1 175 euroa. Vähimmäispalkkaiselle on olennaista, että kohtuulliset asumis- ja lämmityskulut ovat enintään 612 euroa kuukaudessa, jotta he eivät olisi oikeutettuja toimeentulotukeen.

Sosiaalinen tuki ja vuokrakulut

Jokaisella, joka käyttää asumiseen ja lämmitykseen yli 600 euroa, on mahdollisuus hakea valtion tukea. Vuokrat ovat usein kohtuuttomia, etenkin kaupunkialueilla. Raportin mukaan vuonna 2024 keskimääräinen vuokravuokraa pyydettiin suurimmissa kaupungeissa noin 11 euroa neliömetriltä. Tämä tarkoittaa, että varsinkin pienituloisilla on vaikeuksia kattaa elämiskustannukset itsenäisesti. Keskimääräinen 47,5 neliömetrin yhden hengen asunto maksaa tällä hetkellä noin 522 euroa ilman lämmitystä ja lisäkuluja.

Cem Ince kuvailee epävarmaa tilannetta ”skandaaliksi” ja korostaa, että kokopäiväisetkin työntekijät ovat riippuvaisia ​​valtion tuesta. Tämän ongelman torjumiseksi Ince vaatii köyhyyttä suojaavaa minimipalkkaa ja vuokrakaton käyttöönottoa. Poliittinen keskustelu sisältää myös liittohallituksen toimenpiteitä asuntotilanteen parantamiseksi, mukaan lukien vuokrakaton pidentäminen ja niin sanottu "rakennusturbo", jolla on tarkoitus nopeuttaa hyväksymisprosessia.

Lisäksi on huomioitava, että sosiaalitoimistot maksavat todelliset asumiskustannukset ensimmäisenä etuusvuonna, kun sen jälkeen vain kohtuullisia kustannuksia voidaan hakea osana toimeentulotukea tai perusturvaa. Myös lämmityskulut korvataan sopivalla hinnalla. Nämä määräykset tukevat erityisesti vuokra-asunnossa asuvia apua tarvitsevia.

• Die Kostenübernahme gilt für Mietwohnungen, Eigentumswohnungen und eigene Häuser.
• Umzugskosten sowie Wohnungsbeschaffungskosten können ebenfalls übernommen werden.
• Die Zustimmung des Sozialamts ist vor einem Umzug in der Regel erforderlich.
• Das Sozialamt berücksichtigt neben Kaltmiete auch kalte Nebenkosten und Heizkosten.
• Bei Eigentumswohnungen werden Betriebskosten und Zinsen anerkannt, Tilgungsraten jedoch nicht.

Tätä taustaa vasten käy selväksi, että asuntomarkkinoiden haasteet eivät koske vain yksilöitä, vaan myös koko yhteiskuntaa. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan sekä poliittisia ratkaisuja että sosiaalisia tukitoimia.