Tekoäly: mahdollisuus vai vaara työpaikoillemme?

Tekoäly: mahdollisuus vai vaara työpaikoillemme?

Keskustelu tekoälyn (AI) vaikutuksesta työmarkkinoille on tulossa yhä tärkeämmäksi erityisesti hallinnon nykyisten haasteiden kontekstissa. Bietigheimer Zeitungin tuoreen raportin mukaan Bitkomin toimitusjohtaja Rohleder sanoi, että tietyt toiminnot tuskin tulevat ihmisten suorittamaan tulevaisuudessa, mukaan lukien tekniset käännökset ja yksinkertaiset toimistotehtävät, kuten muistiinpanojen tekeminen ja tavallinen kirjeenvaihto. Tämä tapahtuu taustalla, että hallinnosta puuttuu tällä hetkellä 550 000 työntekijää.

Tekoälyä ei pidetä vain haasteena, vaan myös mahdollisuutena lisätä yritysten kilpailukykyä. Tekoälytekniikoiden käyttöönotto voisi mahdollisesti ylläpitää hallintojen ja julkisten palvelujen suorituskykyä, mikä on erittäin tärkeää nykyisen henkilöstöpulan vuoksi. Tilanne on usein erilainen ja monimutkaisempi maissa, joissa työmarkkinoille tulee enemmän nuoria.

Muutos digitalisaation kautta

Kehitys tekoälyn alalla on merkittäviä muutosajureita työelämässä. Kuten Federal Agency for Civic Education selittää, nämä muutokset johtuvat pääasiassa automaatiosta ja verkottumisesta, jotka etenevät digitalisaation myötä. Tekoälyn vaikutus työmarkkinoihin on kuitenkin tällä hetkellä vielä pieni, ja tekoälyn käyttöönotto yrityksissä etenee hitaasti. Tutkimukset osoittavat, että vuoteen 2019 mennessä vain 6 prosenttia saksalaisista yrityksistä käytti tekoälyä. Epävarmuus hyödyllisistä sovellusalueista haittaa edistymistä.

Tällä hetkellä on pääasiassa heikkoja tekoälyjä, jotka rajoittuvat tiettyihin sovellusalueisiin. Niiden kehittämisellä on kuitenkin potentiaalia vaikuttaa syvällisemmin työelämään kuin aikaisemmilla automatisoiduilla järjestelmillä. Tämä saattaa vaikuttaa jopa kahteen kolmasosaan työpaikoista. Erityisesti tämä saattaa vaikuttaa ammatteihin, joilla on korkeampi tuloluokka ja koulutustaso, sillä tutkimukset ennustavat, että 80 prosentilla yhdysvaltalaisista työntekijöistä 10 prosenttia työtehtävistä voitaisiin hoitaa ChatGPT:n kaltaisilla kielimalleilla.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Vaikka monet ihmiset ovat huolissaan mahdollisista työpaikkojen menetyksistä tekoälyn käyttöönoton seurauksena, nämä pelot kumoavat toiveet uusista toiminta-aloista ja yhteistyömuodoista. Tekoäly voi täydentää tai korvata ihmisen työtä tai avata täysin uusia toiminta-aloja. Tekoälyn käytöstä on jo havainnollistavia esimerkkejä muun muassa tietojenkäsittelyssä, asiakaspalvelussa ja henkilöstötyössä, kuten BG ETEM tapaturmailmoitusten tarkistamiseen tai CityLine lennonkäsittelyprosessien optimointiin.

Toinen esimerkki ovat leipomot, jotka käyttävät tekoälyä osto- ja tuotantosuunnitteluun. Nämä kehityssuunnat havainnollistavat, kuinka yritykset yrittävät hyödyntää tekoälyn potentiaalia tehostaakseen toimintaansa. Kuitenkin havaitaan myös, että 43 prosenttia tekoälyyn liittyvistä avoimista työpaikoista jäi täyttämättä vuonna 2019, mikä viittaa ammattitaitoisten työntekijöiden pulaan.

Kansalliset rajat ylittävän sääntelyn tarve on myös tulossa yhä tärkeämmäksi tekoälyn käytön hallitsemiseksi. Kesäkuussa 2023 EU:n parlamentti hyväksyi tekoälylain, joka määrittelee tekoälyn eri riskitasot. Tämä asetus voisi auttaa hallitsemaan tekoälyn käyttöönoton sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia samalla kun puututaan moniin yrityksiin tällä hetkellä vaikuttavaan osaamispulaan.

Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että tekoälyn vaikutus työmarkkinoille tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia. Tärkeintä on harkita huolellisesti ja kehittää strategioita muutoksen aktiiviseksi muokkaamiseksi ja ennen kaikkea tekoälyn luomien uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Lisätietoa tekoälyn mahdollisuuksista ja haasteista työmarkkinoilla löydät artikkelista osoitteesta Bietigheim-lehti ja Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto.