Agrometsätalous: Puut tulevaisuuden pelastajiksi pelloillemme!

Agrometsätalous: Puut tulevaisuuden pelastajiksi pelloillemme!

Hohenheimin yliopisto on omistautunut intensiiviselle maatalousmetsätalouden tutkimukselle, joka yhdistää puita ja pensaita maatalouteen ja laidunhoitoon. äänekäs Gabot Tämä menetelmä ei ainoastaan ​​lisää biologista monimuotoisuutta, vaan myös lisää maatalousjärjestelmien kestävyyttä ilmastoriskejä vastaan. Erityisesti pitkäkestoinen tutkimus on osoittanut, että puurivit jopa lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä voivat tarjota todellista hyötyä viljelysatojen vakauttamiseksi.

Renningenin Ihinger Hofin tutkimus osoittaa, että erilaiset tekijät, kuten puulajit, puurivien välinen etäisyys, maaperän laatu ja ilmasto-olosuhteet vaikuttavat merkittävästi satoon. Opiskelija analysoi puut säätelevät mikroilmastoa ja vähentävät äärimmäisiä lämpötiloja ja tuulen nopeutta. Nämä havainnot vahvistavat näkemystä siitä, että maatalousmetsätalous voi olla lupaava strategia tulevaisuuden maataloudelle.

Agrometsätalouden edut ja haasteet

Agrometsätalousjärjestelmille on ominaista kyky yhdistää maatalouskasveja monivuotisiin puumaisiin kasveihin. Tavoitteena on luoda kestäviä agroekosysteemejä, jotka eivät ainoastaan ​​tarjoa ruokaa ja rehua, vaan myös tuottavat energiaa ja puuta. Tämä on erityisen tärkeää kasvavien ilmastohaasteiden, kuten kuivuuden tai rankkasateiden, aikana. Hyvin suunniteltuna puukasvien ja alakulttuurien yhdistelmä voi lisätä kokonaistuottavuutta jopa 36-100 prosenttia Progressiivinen maatalousmuutos kohokohtia.

On kuitenkin myös haasteita, jotka on voitettava. Puiden ja viljeltyjen kasvien välinen kilpailu luonnonvaroista, kuten valosta, vedestä ja ravinteista, voi johtaa satojen laskuun. Esimerkiksi Hohenheimin yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että pajujen istuttaminen pellon välittömään läheisyyteen voi johtaa merkittäviin sadonmenetyksiin, kun taas pensasaidat suojaavat viereisiä kasvipaikkoja.

Tarve tehdä pitkän aikavälin tutkimuksia maatalousmetsätalouden vaikutuksista äärimmäisissä sääolosuhteissa on ilmeinen. Erityisesti Saksassa, jossa maatalousmetsätalous oli laajalle levinnyt 1800-luvulle asti, tämä lähestymistapa kokee nyt renessanssin kaupunkien hajaantumisen, markkinoiden vaatimusten ja hedelmätarhojen vähenemisen vuoksi.

Poliittinen tuki ja tulevaisuudennäkymät

EU on edistänyt maatalousmetsätaloutta vuodesta 2005, mutta sitä ei ole vielä saatettu osaksi kansallista maatalouslainsäädäntöä. Tulevassa yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) tullaan näkemään maatalousmetsätalouden puoluepoliittisen tuen. Siksi innovatiivisia hankkeita ja mukautettua suunnittelua tarvitaan, jotta tämän talouden muodon edut voidaan hyödyntää järkevästi. Agrometsätalouden järjestelmätutkimuksen koordinointitoimistoa rahoitetaan 260 000 eurolla vuoden 2025 loppuun asti tutkimushankkeiden ja tutkijoiden verkottumisen tukemiseksi.

Jännittävä uutuus on Hohenheimin yliopistossa kesälukukaudella 2024 suunnitteilla oleva maatalousmetsätalouden maisterimoduuli. Tällaisilla toimenpiteillä ei ole tarkoitus vain edistää tutkimusta, vaan myös lisätä yleistä tietoisuutta maatalousmetsätalouden eduista, sillä se voi edistää kestävästi elintarviketurvaa luonnonvaroja kunnioittavalla käytöllä. Kuten he sanovat, paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten; toiseksi paras aika on tänään.