Käsityöt lounaassa: Hyvin ansaitsevat ammatit selventävät ennakkoluuloja!

Käsityöt lounaassa: Hyvin ansaitsevat ammatit selventävät ennakkoluuloja!

Osana uutta Lounais-Saksan käsityökamarin tekemää palkkatutkimusta tarkastellaan käsityöalan ansaintamahdollisuuksia. Tässä tutkimuksessa päädytään siihen johtopäätökseen, että lasittajien, sähköinsinöörien, ajoneuvojen rakentajien ja katontekijöiden kaltaiset ammatit ovat käsityöalan paremmin palkattuja ammatteja. Huolimatta perinteisestä käsityökuvasta, johon liittyy usein melua, likaa ja alhaista palkkaa, tutkimus osoittaa, että käsityöt verrataan suotuisasti muihin suuriin toimialoihin, etenkin kun tarkastellaan ansaintamahdollisuuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kumota laajalle levinneitä ennakkoluuloja ammattitaitoisten alojen alhaisista palkoista, kuten Stuttgarter Nachrichten reports.

Ammattitaitoiset ammatit ovat kaikkiin toimialoihin verrattuna tulotasoltaan keskiluokkaa, varsinkin ilman korkeakoulututkintoa. [Handwerk.com]:n (https://www.handwerk.com/wie-viel-verdienen-handwerker-im-branchenvergleich) analyysin mukaan kaikilla toimialoilla on keskimäärin 43 300 euroa brutto vuodessa, kun taas ammattitaitoisten ammattien bruttotulo on 41 500 euroa vuodessa. Tämä 1 800 euron erotus vastaa noin 150 euroa kuukaudessa. Myös yrityksen koko vaikuttaa: alle 50 työntekijän yrityksissä ammattialojen palkat ovat vieläkin alhaisemmat, noin 39 750 euroa brutto vuodessa.

Tutustu muihin palkkatekijöihin

Palkkaerojen tarkastelu osoittaa, että korkeakoulututkinto toimii palkankuljettajana. Ilman pätevyyttä olevilla työntekijöillä palkkaeron arvioidaan olevan 350 euroa brutto vuodessa. Palkat vaihtelevat huomattavasti alueittain. Berliinin, Hampurin ja Baijerin kaltaisissa kaupungeissa palkkaerot näyttävät olevan huomattavasti suuremmat, kun taas Niedersachsenissa ja Saarlandissa erot ovat pienempiä. Tämä tarkoittaa, että käsityöläisten tulot voivat vaihdella suuresti alueittain.

Toinen tutkimuksessa korostettu tärkeä näkökohta on, että palkkatiedot eivät anna kokonaiskuvaa tilanteesta. Sitä ei ole jaoteltu toimialoittain, vaan se keskittyy toimintaan. Tämä jättää huomiotta monet merkitykselliset tekijät, kuten ammatillisen pätevyyden. Siitä huolimatta Ludwig Fröhler -instituutin tutkimus osoittaa, että käsityömestarin keskitulo on lähes 4 000 euroa brutto kuukaudessa, kun taas mahdollinen maksimipalkka voi olla jopa 6 000 - 8 500 euroa brutto kuukaudessa. Käsityötutkijat tulevat siihen tulokseen, että ammatit tarjoavat suhteellisen hyvän palkan kandidaatin tai teknisen tutkinnon suorittaneiden työntekijöiden palkkoihin verrattuna.

Yhteenvetona voidaan todeta, että palkitsemistutkimus antaa positiivisen näkökulman Lounais-Saksan ammattitaitoon. Matalapalkkojen jatkuvasta kliseestä huolimatta on selvää, että erilaiset ammattitaitoiset ammatit tarjoavat houkuttelevia ansiomahdollisuuksia. Modernisointitoimenpiteet ja digitaalinen tarjonta avaavat uusia mahdollisuuksia, jotka tekevät kaupasta kestävämpää.