Kiinan vientirajoitukset: harvinaisten maametallien viivästymisen uhka!

Kiinan vientirajoitukset: harvinaisten maametallien viivästymisen uhka!

Ratkaisevana askeleena Kiina on ottanut käyttöön uuden vientilisenssiprosessin, joka vaikuttaa harvinaisten maametallien vientiin. Yritysten on nyt jätettävä kauppaministeriölle hakemus maakuntansa kauppaosaston kautta, mikä aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä hyväksymisprosessissa. Nämä tiedot ovat peräisin Berliinin hallituksen piireistä, ja ne julkaistiin äskettäisessä raportissa Taulukko.Media julkaistu.

Näiden määräysten välitön täytäntöönpano sai monet yritykset valmistautumattomiksi. He eivät kyenneet sopeutumaan pitkittyneisiin käsittelyaikoihin, mikä herätti lisäkysymyksiä toimitusvarmuudesta. Toinen näkökohta tähän ongelmaan on Euroopan unionin riippuvuus Kiinasta peräisin olevista raaka-aineista.

Muita vientirajoituksia

Kiina on jo aiemmin säätänyt antimonin ja muiden kriittisten raaka-aineiden, kuten galliumin ja germaniumin, vientirajoituksia. Kiinan kauppaministeriö ilmoitti 15. elokuuta 2024, että antimonin vientirajoitukset tulevat voimaan 15. syyskuuta 2024. Sen lisäksi, että antimoni on tärkeä palonestoaineille ja lyijyakuille, sillä on myös sotilaallisia sovelluksia. Kiinan osuus maailmanlaajuisesta antimonin tuotannosta oli noin 48 prosenttia vuonna 2023. Nämä toimenpiteet seurasivat ilmoituksia, jotka liittyivät Yhdysvaltojen asettamiin puolijohdeteknologian rajoituksiin, kuten viraston verkkosivuilla kerrottiin. Harvinaisten maametallien instituutti selitti.

Antimonin maailmanmarkkinahinnat nousivat yli 22 000 dollariin tonnilta heinäkuun 2024 lopussa, mikä on noin 100 % nousua vuoden alusta. Tämä vaikuttaa myös volframin toimitusketjuun, sillä Kiina tuottaa noin 80 % maailman volframitarjonnasta. Asiantuntijat varoittavat, että volframin vientivalvonta voi pian seurata.

EU ja sen raaka-ainestrategia

EU on ottanut tärkeän askeleen vähentääkseen riippuvuutta kolmansien maiden viennistä toukokuussa 2024 voimaan tulleella kriittisten raaka-aineiden lailla (CRMA). CRMA:n mukaan vuoteen 2030 mennessä kymmenen prosenttia EU:n vuotuisesta kulutuksesta on louhittava EU:n sisällä, 40 prosenttia jalostettava ja 25 prosenttia prosessijätteestä kierrätettävä. Tavoitteet ovat kuitenkin muuttumassa yhä kyseenalaisiksi Kiinan uusien vientirajoitusten vuoksi.

Lupaava kehitys tapahtui Norjassa, jossa Rare Earths Norway löysi Euroopan suurimman harvinaisten maametallien esiintymän. Tämä esiintymä, joka tunnetaan nimellä Fen, sisältää arviolta 559 tonnia 1,57 % harvinaisten maametallien oksideja, ja se voisi kattaa jopa 10 % EU:n kysynnästä vuoteen 2031 mennessä. Haasteita on kuitenkin monia, etenkin kun on kyse käsittelystä ja kierrätyksestä. Vuonna 2023 Euroopassa heitettiin pois lähes 21 000 tonnia kestomagneetteja, joista alle 1 % kierrätettiin.

Geopoliittiset epävakaudet, kuten Kongon demokraattisessa tasavallassa, vaarantavat myös tarjonnan monipuolistumisen. Asiantuntijat harkitsevat viidennen pilarin käyttöönottoa CRMA:lle, joka voisi sisältää neuvottelukunnan ja EU:n strategisen reservin harvinaisten maametallien osalta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kiinan vientirajoitusten kehittyminen ei ainoastaan ​​osoita tarvetta joustavampaan EU-politiikkaan, vaan herättää myös perustavanlaatuisia kysymyksiä tulevaisuuden raaka-aineturvasta, jotka ovat geopoliittisten jännitteiden ja lisääntyvän riippuvuuden kriittisistä materiaaleista vuoksi yhä kiireellisemmät.