EU:n ja USA:n välinen tullisota: vaara Saksan taloudelle!

EU:n ja USA:n välinen tullisota: vaara Saksan taloudelle!

Uusin Perheyrityssäätiön tilaama tutkimus valaisee EU:n ja USA:n välisen mahdollisen "tulllisodan" mahdollisia vaikutuksia Saksan talouteen. Kirjoittajat Gabriel Felbermayr Wifosta Wienistä ja Kiel Institute for the World Economy -tiimi varoittavat merkittävistä riskeistä, jotka johtuvat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin jo ennestään korkeista tulleista tavaroille kaikkialta maailmasta.

Tällainen kauppakonflikti vaikuttaisi erityisesti niihin aloihin, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia ​​viennistä Yhdysvaltoihin. Näitä ovat muun muassa lääke-, auto- ja konepajateollisuus. Tullisota-skenaariossa oletettiin, että kaikkien EU:sta tuotavien tavaroiden tullit nousevat 25 prosenttia. Tämä ei vaikuttaisi pelkästään tuontiin Yhdysvalloista, vaan kalliittaisi myös palveluiden tuontia merkittävästi.

Ennusteet ja taloudelliset vaikutukset

Analyysi osoittaa hälyttäviä ennusteita: Saksan vienti Yhdysvaltoihin romahtaa lähes 43 %, mikä vaikuttaisi suoraan Saksan kokonaisvientiin ja supistuisi 3,2 %. Saksan bruttokansantuote (BKT) voi laskea 0,2 prosenttia tämän kehityksen seurauksena. Selvityksen mukaan viennistä riippuvaiset alat kärsisivät erityisen kovasti, sillä lääketeollisuus supistuisi pitkällä aikavälillä 8,7 %, jonka jälkeen autoteollisuus 4,1 % ja konepajateollisuus 3,8 %.

Vaikutus olisi suhteettoman suuri alueille, joilla on paljon näitä aloja. Rainer Kirchdörfer Perheyrityssäätiöstä korostaa, että tariffeja käytetään usein kiristyskeinona, mikä lisää kaupan epävarmuutta.

Kauppasodan konteksti

Keskustelu kauppakonflikteista ei ole uutta. Historiallisesti sotia on usein pidetty taloudellisina sodina. Goethen ”Faustissa” käsitellään sodan, kaupan ja piratismin välistä suhdetta. Sodat palvelevat usein kaupallisten etujen saamista ja vihollisen heikentämistä taloudellisesti. Historian aikana on ollut monia esimerkkejä, kuten Rooman sodat Karthagoa vastaan ​​tai Englannin merisodat Alankomaita vastaan ​​1600- ja 1700-luvuilla. Näitä konflikteja ruokkivat usein yritykset hallita kauppareittejä.

Itse kauppasota voi syntyä myös ilman sotilaallista voimaa, esimerkiksi taloudellisten boikotien tai korkeiden tuontitullien kautta. Tällaiset toimenpiteet voivat johtaa molemminpuoliseen umpikujaan, jolloin kumpikaan osapuoli ei lopulta nouse voittajaksi. Historiallinen esimerkki on Napoleon I:n vuonna 1806 käynnistämä mannersaarto, joka oli vastaus kauppakiistaan ​​Ison-Britannian kanssa. Tämä sulkeminen johti kauaskantoisiin taloudellisiin seurauksiin kaikkialla Euroopassa.

Nykyinen tutkimus osoittaa, että kattava kauppasopimus voisi mahdollisesti lisätä Saksan BKT:tä 0,6 prosenttia pitkällä aikavälillä. Tämä korostaa tarvetta aktiivisesti muotoilla ja ylläpitää kauppasuhteita taloudellisen vakauden ja vaurauden turvaamiseksi.

Lisätietoja kauppasodista ja niiden historiallisesta taustasta löytyy tutkimuksista ja analyyseista ZVW, alkaen De Gruyter samoin kuin selitykset Planeetan tuntemus erittäin oivaltava.