Liittovaltion syyttäjävirasto nosti syytteen kolmea epäiltyä Venäjän vakoojaa!
Liittovaltion syyttäjät ovat nostaneet syytteen kolmea epäiltyä venäläistä vakoojaa vastaan, jotka halusivat vakoilla entistä ukrainalaista taistelijaa.

Liittovaltion syyttäjävirasto nosti syytteen kolmea epäiltyä Venäjän vakoojaa!
Liittovaltion syyttäjänvirasto nosti 28. toukokuuta 2025 syytteen kolmea epäiltyä vakoojaa vastaan, joiden kerrotaan toimineen Venäjän salaisen palvelun puolesta. Tätä syytettä käsitellään Frankfurtin korkeimmassa oikeudessa. Kolme miestä pidätettiin kesäkuussa 2023, ja heitä epäillään nyt entisen ukrainalaisen taistelijan vakoilusta.
Näiden toimintojen taustalla oleva spekuloitu tarkoitus viittaa epävakaasta geopoliittisesta tilanteesta johtuvaan mahdolliseen tappamiseen. Ukrainan sota ja Kiovalle vaadittu tuki ovat lisänneet kiinnostusta tällaista vakoilutoimintaa kohtaan Saksassa. Tätä korostavat havainnot, joiden mukaan Saksa on edelleen keskeinen poliittisen vakoilun kohde vuonna 2023, erityisesti sen roolin vuoksi EU:ssa, Natossa ja kansainvälisissä järjestöissä.
Vastatiedustelu tausta
Liittovaltion syyttäjänviraston tutkimukset tapahtuvat ympäristössä, jolle ovat ominaisia globaalit poliittiset mullistukset ja paradigman muutos turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Liittovaltion perustuslain suojeluviraston raportin mukaan ulkomaiset tiedustelupalvelut soluttautuvat yhä aktiivisemmin oppositioryhmiin kolmansista maista, mikä muodostaa lisäuhkia sisäiselle turvallisuudelle. Venäjän tiedustelupalvelut muodostavat erityisen suuren riskin.
Vastauksena tähän uhkaukseen Saksa toteutti vuonna 2023 useita diplomaattisia toimenpiteitä, mukaan lukien yli 600 Venäjän diplomaattisen edustuston jäsenen karkottaminen Euroopassa. Lisäksi neljä viidestä Venäjän konsulaatista suljettiin. Tämä kehitys lisää jatkuvaa huolta ulkomaisten tiedustelupalvelujen toiminnasta.
Saksan yleinen tilanne
Syytteiden nostaminen epäiltyjä vakoojia vastaan on sopusoinnussa Saksan viimeaikaisten kansallisen turvallisuuden vahvistamispyrkimysten kanssa. Liittovaltion yleinen syyttäjä oli aiemmin tutkinut kahta saksalaista maanpetoksesta, koska he olivat luovuttaneet tietoja Venäjän FSB:lle. Venäläiset kyberhyökkäykset kohdistuvat edelleen tiedon keräämiseen, sabotointiin ja vaikuttamiseen. APT 28, tunnettu kyberoperaatioryhmä, on tunnistettu äskettäisen hyökkäyskampanjan tekijäksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tämänhetkinen tilanne osoittaa, että Saksa ei kohtaa vain erilaisia kansainvälisiä uhkia, vaan myös jatkuvaa ja voimistuvaa vakoilutoimintaa kotimaassa ja ulkomailla, mikä vaatii kiireellistä viranomaista puuttumista asiaan. Kolmea epäiltyä vakoojaa koskeva kehitys on siksi osa laajempaa turvallisuuspoliittista kontekstia, jossa Saksan on yhä enemmän käsiteltävä kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden kysymyksiä.
Lisätietoja tästä aiheesta ja vastatiedustelun nykyisestä kehityksestä saat lukemalla raportteja Stuttgartin uutiset, Aika verkossa ja se perustuslain suojelu.