Altripin metsäkadot: Vihreät kritisoivat puiden kaatoaikaa!

Altripin metsäkadot: Vihreät kritisoivat puiden kaatoaikaa!

Keskustelu Altripin puiden kaatamisesta herättää kiivasta keskustelua. Paikalliset vihreät arvostelevat ankarasti maaliskuun alussa toteutettua metsän raivausta An der Fähre -tiellä. Tämä pesimä- ja laskukauden alussa toteutettu toimenpide jättää metsään silmiinpistävän aukon, jossa on nyt näkyvissä paksut hybridipopelien ja johanneksenleipäpuun kannot. Altriper Greensin varapuheenjohtaja Martin Adamer ilmaisee huolensa käytettyjen raskaiden koneiden aiheuttamasta maaperän tiivistymisestä.

Lisäksi vihreiden kunnanvaltuutettu Sonja Birkenmayer arvostelee sitä, että väliintuloa ei käsitelty valtuustossa, ja vaatii kokonaisvaltaista keskustelua aiheesta. "Alue on metsästetty", Adamer huomauttaa, mutta suhtautuu epäilevästi siihen, hoidetaanko uusia puita luvatulla tavalla. Paikan päällä hän löysi kuivuneita taimia ja viiniköynnöksiä, jotka kasvattivat nuoria puita. Näistä huolenaiheista huolimatta metsänhoitaja Georg Spang selitti, että metsänhakkuut olivat tarpeen liikenteen vaaran poistamiseksi.

Metsien hävittämisen ja suojelun tarve

Metsä, jossa hakkuut tapahtuivat, kuuluu toimenpiteeseen suostuneelle yksityishenkilölle. Spang korosti, että monet alueen puut olivat sairaita tai kuolleita ja aiheuttavat vaaraa. "Metsien hävittämisen ajoitus oli suojelun kannalta myöhässä", hän myöntää, mutta toisti, että ihmishenkien suojelu on ensisijainen tavoite. Alaluonnonsuojeluvirasto antoi vihreän valon metsäkadolle.

Metsän turvaamiseksi pitkällä aikavälillä Spang metsitti alueen uudelleen lämmönkestävällä puulla ja yritti järjestää taimille kastelun. Hän vetoaa yleisöön osallistumaan aktiivisesti uusien kasvien hoitoon ja itse kastelemiseen.

Globaali metsien tuhoutuminen ja paikalliset vaikutukset

Metsähakkuuongelma ei kuitenkaan ole yksittäistapaus – keskimäärin 13 miljoonaa hehtaaria metsää katoaa maailmanlaajuisesti vuosittain. Ihminen on suurin metsien tuhoaja. Terveet metsät muuttuvat usein maatalousmaiksi, mikä liittyy myös tuotteiden, kuten lihan, soijan ja palmuöljyn, kulutukseen. Tuosta WWF Dokumentoitu laajuus osoittaa, että vuoteen 2030 mennessä jopa 170 miljoonaa hehtaaria metsää voi hävitä yhdeltätoista maailman alueella. Tätä pahentavat ilmastonmuutos ja räikeämmät metsäpalot, jotka usein johtuvat tuhopoltosta.

Altripin tämänhetkinen keskustelu havainnollistaa, kuinka paikalliset päätökset ja toimenpiteet alueellisen metsänkäytön puitteissa sulautuvat laajempaan globaaliin metsätuhoon. WWF kampanjoi aktiivisesti laittomia hakkuita ja metsien tuhoamista vastaan ​​sekä pyrkii pysäyttämään liikakäytön ja säilyttämään luonnon monimuotoisuuden. Kun otetaan huomioon metsien maailmanlaajuiset haasteet, vuoropuhelu näiden arvokkaiden luonnonvarojen hoidosta ja suojelusta on välttämätöntä.