Suche
Mein Konto
Uhkaako meitä nyt vuosisadan talvi? Se on ennusteen takana!
Ota selvää, miten napapyörre määrittää sään muutokset ja onko vuonna 2025 tulossa kylmä talvi. Tieteellisiä näkemyksiä ja ennusteita.
Uhkaako meitä nyt vuosisadan talvi? Se on ennusteen takana!
Talvi on aivan nurkan takana, ja vaikka monet valmistautuvat pakkasiin ja mahdollisiin lumisateisiin päiviin, vuosisadan talvi saattaa olla horisontissa. Napapyörre on vastuussa tästä suuntauksesta, ilmakehän kierron keskeinen elementti, joka muodostuu 30-50 kilometrin korkeudessa ja saavuttaa voimakkaimman ilmenemismuotonsa kylminä kuukausina. Napapyörteellä on suora vaikutus säähän keskileveysasteilla, mutta sen voimakkuus voi vaihdella ja siihen vaikuttavat eri tekijöiden, kuten auringon säteilyn ja merivirtojen vuorovaikutus. Esimerkiksi stabiili napapyörre saa kylmän ilman jäämään napa-alueille, kun taas heikentynyt pyörre voi edistää kylmän ilman puhkeamista keskileveysasteille. Napapyörteen heikkeneminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita kylmää talvea Saksassa, kuten [HNA](https://www.hna.de/welt/hinter-der-wetter-prognose-droht-jetzt-der-jahr Jahrhundertwinter-das-steckt-zr-93982907.html) raportoi.
Toinen jännittävä sääennusteisiin vaikuttava ilmiö on äkillinen stratosfäärin lämpeneminen (SSW). Nämä vuodesta 1952 tunnetut tapahtumat tapahtuvat pohjoisen pallonpuoliskon stratosfäärissä, erityisesti talvikuukausina, ja voivat johtaa massiivisiin rajoituksiin napapyörteessä. Berliinin meteorologi Richard Scherhag loi termin "Berliinin ilmiö" ensimmäisille dokumentoiduille SSW:ille. Alemmassa stratosfäärissä lämpötila kohoaa muutamassa päivässä yli 50 Kelviniä, mikä kääntää länsituulet itään ja siihen liittyy usein lisääntynyt kylmyys Keski-Euroopassa.
Vaikutukset Keski-Euroopan säähän
Pohjois-Atlantin, troposfäärin ja stratosfäärin välisillä vuorovaikutuksilla on ratkaiseva rooli näiden äkillisten lämpenemistiheydessä. Viime vuosien analyysi osoittaa, että tällaisia tapahtumia tapahtuu keskimäärin kahden vuoden välein ja että esiintymistiheys lisääntyi merkittävästi 2000-luvulla. Yhteensä 37 äkillistä stratosfäärin lämpenemistapahtumaa havaittiin vuosina 1958–2019, erityisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Nämä muutokset, mukaan lukien länsituulien kääntyminen ja siihen liittyvä jäähtyminen, voivat vaikuttaa Pohjois-Atlantin värähtelyyn, mikä puolestaan on ratkaisevan tärkeää Keski-Euroopan talvilämpötilojen kannalta, kuten Wikipedia kuvailee.
Tällä hetkellä Omega-sääkuvio viittaa siihen, että sääolosuhteet muuttuvat lokakuussa. Nämä erityiset sääkonstellaatiot voivat jo viitata tulevaan kylmään talveen, vaikka tarkat ennusteet ovat tällä hetkellä epävarmoja. Johtopäätös: Napapyörre ja mahdollinen äkillinen stratosfäärin lämpeneminen ovat edelleen keskeisiä tekijöitä talven ennustamisessa. Kaikesta meteorologisesta asiantuntemuksesta huolimatta kukaan ei voi varmuudella sanoa, millainen säätilanne on lähitulevaisuudessa.