Rauhan mielenosoitus Berliinissä: 20 000 vaati aseistuksen lopettamista!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Lokakuun 3. päivänä 2025 yli 20 000 ihmistä osoitti mieltään rauhan puolesta ja uudelleenaseistamista vastaan ​​Stuttgartissa ja Berliinissä.

Am 3. Oktober 2025 demonstrierten in Stuttgart und Berlin über 20.000 Menschen für Frieden und gegen Aufrüstung.
Lokakuun 3. päivänä 2025 yli 20 000 ihmistä osoitti mieltään rauhan puolesta ja uudelleenaseistamista vastaan ​​Stuttgartissa ja Berliinissä.

Rauhan mielenosoitus Berliinissä: 20 000 vaati aseistuksen lopettamista!

3. lokakuuta 2025 Berliinissä ja Stuttgartissa järjestettiin laajamittaisia ​​mielenosoituksia mottona "Älä koskaan enää sopimaan sotaan!" sijasta. Tavoitteena oli mielenosoitus rauhan puolesta ja uudelleenaseistusta vastaan. Yli 450 ryhmää, yhdistystä ja puoluetta, mukaan lukien Alliance for Peace and Social Justice (BSW) ja osa SPD:tä, vaati näitä samanaikaisia ​​toimia. Berliinissä poliisi arvioi osallistujamääräksi noin 7 500, kun taas järjestäjät ilmoittivat jopa 20 000 osallistujaa. Mielenosoitus alkoi Bebelplatzilta Mittessä ja johti takaisin lähtöpisteeseen Friedrichstrassen kautta.

Bebelplatzilla puhui muun muassa liittopäivien SPD:n jäsen Ralf Stegner, joka kyseenalaisti Saksan yleisen rauhanmahdollisuuden. Hänen esityslistalleen kuului 21 sotaa ja 150 sotilaallista konfliktia maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi hän esitti kiireellisen rauhanpyynnön. Stegnerin lisäksi puhuvat myös BSW:n, vasemmiston edustajat sekä useat aseistakieltäytyjät Venäjältä ja Ukrainasta. Mielenosoittajat pitivät bannereita, joissa vaadittiin muun muassa "Rauha Lähi-idässä" ja "Työpaikkoja ja ympäristönsuojelua, ei aseita!" Ajoittain yleisössä näkyi myös Venäjän lippuja. Kriittisiä kannanottoja esitettiin myös liittohallituksen kannasta Israelin toimiin Gazassa ja EU:n rooliin Ukrainan sodassa.

Heterogeeninen rauhanliike

Ralf Stegner suhtautui tyynesti mahdollisiin töihin ja korosti rauhanliikkeen heterogeenisuutta. Huolimatta eriävistä mielipiteistä, erityisesti Ukrainan konfliktista, hän ei sulkenut pois mahdollisuuttaan jatkaa mielipiteidensä julkisuutta. Erityisesti hän kuvaili Ukrainan sotaa Venäjän hyökkäyssodaksi. Lokakuun 3. päivänä pidetyissä puheissa korostettiin, että monet rauhanjärjestöt, mukaan lukien DFG-VK, Pax Christi ja International Reconciliation Association, olivat vaatineet osallistumista, mutta myös SPD:hen kuuluva Erhard Eppler Circle ja vasemmistopuolue osallistuivat.

Stuttgartin mielenosoituksissa oli myös merkittäviä puhujia: Margot Käßmann, Rihm Hamdan ja Lothar Binding olivat ilmoitettujen joukossa. Lukuisten rauhanjärjestöjen esittämiin vaatimuksiin kuuluivat muun muassa USA:n keskipitkän kantaman aseiden sijoittamisen lopettaminen Saksaan ja pakollisen asepalveluksen käyttöönoton hylkääminen. Myös Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta pyydettiin turvapaikkaa aseistakieltäytyjille ja karkureille. Rauhanliikkeen eri kannat, erityisesti Ukrainan sodan suhteen, kuvattiin kuitenkin vaikeudeksi löytää yhtenäinen lähestymistapa.

Mielenosoittajat esittävät liittohallitukselle yhteisen vaatimuspaketin, joka sisältää myös kritiikkiä Israelin hallituksen aseiden kasvattamisesta ja sotilaallisista toimista Hamasin terrori-iskun jälkeen 7.10.2023. Keskustelu rauhan ymmärtämisestä liikkeessä on edelleen kaksijakoista, varsinkin Ukrainan konfliktia koskevien erilaisten näkemysten vuoksi, joita ei nimenomaisesti mainittu kutsuteksteissä. Jotkut aktivistit tulkitsevat tämän viittaukseksi konfliktin käsitykseen Yhdysvaltojen välityssodana Venäjää vastaan.

Kaiken kaikkiaan Berliinin ja Stuttgartin mielenosoitukset havainnollistavat rauhanliikkeen eriäviä mielipiteitä ja vaatimuksia, mutta samalla vangitsevat kiireellisen halun yhteiseen päämäärään, kuten "Venäjä pois Ukrainasta". Nähtäväksi jää, kuinka liikkeen eri virtaukset asettuvat tulevaisuudessa.

Löydät lisätietoja osoitteesta RBB24 ja taz.de.