Perhepolitiikka siirtymävaiheessa: Miksi vanhemmat tuntevat enemmän merkitystä, mutta vähemmän tyytyväisyyttä

Perhepolitiikka siirtymävaiheessa: Miksi vanhemmat tuntevat enemmän merkitystä, mutta vähemmän tyytyväisyyttä

Nykyinen keskustelu perhepolitiikasta Saksassa ja Ruotsissa osoittaa, kuinka erilaisia ​​lähestymistapoja vanhempien tukemiseen on. Skandinavian hallitukset, erityisesti Ruotsissa, ovat jatkuvasti sitoutuneet keventämään vanhempien taakkaa sekä taloudellisesti että ajallisesti. Näitä pyrkimyksiä tarkastellaan aina tasa-arvon näkökulmasta, kuten Bietigheimer Zeitung raportoi.

Myönteinen kehitys näkyy laajassa tutkimuksessa, joka on tärkeä myös Saksan politiikalle. Erityisesti Saksan perhepolitiikan edistyminen tunnustettiin kansainvälisesti 2000-luvun lopulla, erityisesti lastenhoidon laajentamisen ja vanhempainrahan käyttöönoton myötä. Hudden kaltaisten asiantuntijoiden mukaan Saksan perhepolitiikan nykyinen vauhti on kuitenkin tuskin enää havaittavissa. Tämä tila saa monet ihmiset löytämään merkityksen roolistaan ​​vanhempana vanhemmuuden haasteista huolimatta.

Vertailu Ruotsiin

Ruotsi muutti äitiysrahana tunnetun Moderskapspenningin vanhempainvakuutukseksi jo vuonna 1974, mikä antoi maalle uraauurtavan aseman perhepolitiikassa. Vuonna 1978 käynnistettiin innovatiivinen julistekampanja, joka kannusti miehiä hakemaan vanhempainvapaata. Painonnostaja Lennart “Hoa-Hoa” Dahlgren mainoshahmona oli tarkoitettu edistämään roolimallien tietoisuuden muutosta. Erityisen huomionarvoista on, että Dahlgren itse ei kampanjasta huolimatta pitänyt vanhempainlomaa, mikä osoittaa, kuinka hitaasti yhteiskunnalliset normit voivat muuttua, kuten Süddeutsche Zeitung

Ruotsin politiikka osoittaa, että tällaiset kannustimet voivat saada aikaan poliittisia muutoksia yhteiskunnan odotuksiin. Perheystävällisten lakien käyttöönotto johtaa usein myös sukupuolten tasa-arvon lisääntymiseen ja muuttaa käyttäytymisnormeja ajan myötä.

Saksan politiikkaan verrattuna

Ruotsiin verrattuna Saksan perhepolitiikka ei menestynyt kovin hyvin [Friedrich Ebert -säätiön] julkaisemassa tutkimuksessa (https://www.fachportal-paedagogik.de/literatur/vollanzeige.html?FId=3060720). Tutkimus vertailee perhepolitiikkaa tasa-arvopolitiikan näkökulmasta Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa. On selvää, että Saksassa on epäsuotuisimmat olosuhteet, kun taas Ruotsi ja Ranska tarjoavat paljon paremmat olosuhteet.

Perheasioita koskevaan keskusteluun vaikuttaa erityisesti isien osallistuminen perheeseen ja elämäntapojen monipuolistuminen. Saksassa pyritään parempaan työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen, mutta on toivottavaa, että poliittiset päättäjät innostuvat käynnistämään tarvittavat uudistukset.

Kaiken kaikkiaan yhteiskunnassa on muuttuva mentaliteetti, jossa monet vanhemmat etsivät merkitystä ja kuulumista rooliinsa. Perhepolitiikan on vastattava tähän, jotta perheet saisivat heidän ansaitsemansa tuen.