Kriisinhallinta 2025: Näin yritykset selviävät digitaalisesta vallankumouksesta!

Kriisinhallinta 2025: Näin yritykset selviävät digitaalisesta vallankumouksesta!

Nykyään yritykset kohtaavat monenlaisia ​​haasteita, joita pahentavat työelämän muutokset. Median ihmiset ovat tietoisia tästä kehityksestä, mutta heillä on usein vaikeuksia sopeutua jokapäiväiseen työhönsä. Tekijän raportin mukaan Henkilöstöpäällikkö on keskeinen ongelma disinformaation, syväväärennösten, sosiaalisen median sisällön ja yhteisön moderoinnin käsittelyssä. Tekoälyn (AI) käyttö herättää myös lukuisia kysymyksiä, ja niin työntekijät kuin johtajatkin suhtautuvat siihen kriittisesti.

Kearneyn ja Saksan talousinstituutin nykyinen tutkimus osoittaa, että vain 10 % saksalaisista yrityksistä selviytyy transformaatioista onnistuneesti ja vain 11 % toimii muutosjohtajina. Esimerkkinä tästä on Ditzingenissä sijaitseva konepajayhtiö Trumpf, joka suunnittelee rakenneuudistusta talouskriisin keskellä. Hallitus ei kuitenkaan voi vielä sanoa, mitä alueita se koskee. Tavoitteesi on siirtyä kriisitilasta uuteen normaaliin. Poliittiset ja taloudelliset epävarmuustekijät, mukaan lukien tullit, pakotteet ja ammattitaitopula, tuovat lisähaasteita.

HR-osastojen rooli

Näinä myrskyisinä aikoina HR-osastoilla on keskeinen rooli tukeessaan työntekijöitä ja johtajia kriisiaikoina. Renate Osterchrist Münchenin ammattikorkeakoulusta korostaa, että tekoäly johtaa dramaattisiin muutoksiin, kun taas geopoliittiset tilanteet ja ilmastonmuutos vaikuttavat myös yrityksiin. Epävarmuustekijöistä huolimatta yritysjohtajat suhtautuvat usein optimistisesti teknologian tuomiin uusiin mahdollisuuksiin. Tämä renessanssi edellyttää kuitenkin henkilöstöjohtajien joustavuutta ja halukkuutta palkata uranvaihtajia.

Mielenkiintoisia havaintoja tekoälyn käytöstä jokapäiväisessä työssä on tehty lokakuussa 2023 tehdystä tutkimuksesta. Vaikka suuri osa 84 prosentista kyselyyn osallistuneista muutoksen harjoittajista tunsi tekoälyn, luku putosi 77 prosenttiin seuraavana vuonna. Vain 39 % 656 vastaajasta käyttää tekoälyä jokapäiväisessä elämässä. Syitä olla tekemättä niin ovat usein epävarmuustekijät, tietosuojaongelmat ja tiedon puute tekoälyn tehokkaasta käytöstä.

Tehokkuus lisääntyy tekoälyn avulla

Tekoälyn käyttämisessä on kuitenkin monia etuja, erityisesti viestinnässä, sisällön luomisessa ja muutoksenhallintasuunnitelmien kehittämisessä. Handelsblatt raportoi, että yleisin tekoälyn käyttö on terveydenhuollossa, koulutuksessa ja rahoituksessa. Sitä kuvataan usein työkuorman hallinnan "velhoksi", joka auttaa kohdistamaan viestit liiketoimintatavoitteisiin.

Ratkaisevaa tekoälyn onnistuneessa toteutuksessa on kuitenkin muutoksenhallinnan kohdennettu suunnittelu. Tätä voidaan tukea mallien, kuten voimakenttäanalyysin ja ADKAR-mallin, käyttö. Ne auttavat määrittelemään muutoksen, tunnistamaan voimat ja kehittämään toimintasuunnitelman. Tavoitteena on suunnitella tekoälyn mahdollisia käyttötapoja kestävällä ja kohdistetulla tavalla.

Työntekijöiden haasteita ei pidä aliarvioida. Väestörakenteen muutos osoittaa, että vain 35 prosenttia Saksan työntekijöistä on alle 40-vuotiaita, kun taas 11 prosenttia on lähellä eläkkeelle siirtymistä. Judith Volmer Bambergin yliopistosta huomauttaa, että uran sopeutumiskykyyn kuuluu muun muassa huoli, kontrolli, uteliaisuus ja itseluottamus. Yritysten vastuulla on luoda oppimistiloja ja saada työntekijät, myös harjoittelijat, digitaalisiin aiheisiin varhaisessa vaiheessa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että viimeisin kehitys osoittaa, että yritysten ja niiden henkilöstöosastojen on kohdattava 2000-luvun haasteet. Tekoälyn käyttö voi olla sekä mahdollisuus että riski. Onnistuneen muutoksen varmistamiseksi on tärkeää ottaa työntekijät mukaan aktiivisesti, välittää tietoa läpinäkyvästi ja edistää luottamuksellista yrityskulttuuria.