Ulm arkiston suppealla listalla: riski vai mahdollisuus alueelle?

Ulm arkiston suppealla listalla: riski vai mahdollisuus alueelle?

6.6.2025 liittovaltion ydinjätehuollon turvallisuusviraston (BASE) tiedotustilaisuus järjestettiin Ulmissa. BASE:n presidentti Christian Kühn korosti tämän tapahtuman tärkeyttä ja keskusteli mahdollisuudesta, että Ulm voisi tulla kysymykseen sopivana paikkana Saksan radioaktiivisen jätteen loppusijoituslaitokselle. Kühn korosti, että Ulm, jonka pohjamaa on Opalinus-kivi, täyttää loppusijoituslaitoksen geologiset vaatimukset. Liittovaltion viraston tavoitteena on vähentää merkittävästi harkittavien alueiden määrää vuoden 2027 loppuun mennessä, vaikka Kühnin arvion mukaan vain kuusi aluetta voitaisiin harkita lopullisen varastotunnelin rakentamista varten.

Loppusijoituspaikan paikan valinta on osa kokonaisvaltaista prosessia, jonka tarkoituksena on tiedottaa jatkuvasti väestölle. Aiemmin alueella on vastustettu loppusijoituslaitoksen rakentamista, erityisesti kaupunginjohtajat ja ympäristönsuojelijat. Bodenjärven alueen odotetaan jätettävän pois hakuikkunasta. Seismistä aktiivisuutta pidetään tärkeänä poissulkemiskriteerinä paikan arvioinnissa, kun taas Bundestagilla on viimeinen sana paikanhaussa. Paikkatutkimuksen suunnitellut vaiheet sisältävät sekä maanpäällisiä että maanalaisia ​​soveltuvuustestejä. Lopullinen päätös lopullisesta varastopaikasta tehdään vasta vuosisadan puolivälissä, tavoitteena vuoden 2050 tienoilla.

Ydinjätteen varastoinnin nykytilanne

Saksassa on tällä hetkellä noin 27 000 kuutiometriä erittäin radioaktiivista ydinjätettä, pääasiassa välivarastoissa. Gundremmingenin ydinvoimalaitoksen toiminta loppui vuoden 2021 lopussa, mutta ongelmajätteet ovat edelleen akuutti ongelma. Vuoden 2013 Site Selection Act -lain tarkoituksena on varmistaa parempi läpinäkyvyys ja tieteellisyys sopivien loppusijoituspaikkojen etsimisessä. Vertailu muihin maihin osoittaa, että Suomi ja Ruotsi ovat jo huomattavasti edistyneempiä tässä suhteessa.

Ulmin ympärillä oleva alue on kuitenkin pysynyt käynnissä mahdollisena loppusijoituspaikkana, osittain Opalinus-saven läsnäolon ansiosta. Uli Brenner ja Petra Semet, "Forum Together Against the Interim Storage Facility" -ryhmän jäsenet, ovat aktiivisesti sitoutuneet läpinäkyvään ja tieteellisesti pohjautuvaan lopullisen varaston etsintään. Brenneriä on herkistynyt jo ydinvoiman seurauksia käsittelevä luento, kun taas Semet hyväksyy pohjimmiltaan sen mahdollisuuden, että hänen omalle alueelleen voitaisiin luoda lopullinen varasto, mikäli tieteelliset tutkimukset osoittavat tämän. Molemmat kuitenkin korostavat, että lisää tietoa ja keskustelua tarvitaan yleisön luottamuksen saavuttamiseksi.

Taloudelliset näkökohdat

Arkiston perustaminen alueelle voisi myös mahdollisesti tuoda taloudellisia etuja, kuten työpaikkojen luomista ja verotuloja. Siitä huolimatta ajatus olemassa olevissa välivarastoissa, kuten Gundremmingenissä, säilytettyjen pyöräsäiliöiden turvallisuudesta ja kestävyydestä on edelleen huolestuttava asia. Gundremmingenin välivaraston lupa päättyy vuonna 2046, ja ydinjätettä tarvitaan vielä pitkälle 2000-luvulle.

Kaiken kaikkiaan päätös Ulmin lopullisesta varastosta kohtaa lukuisia haasteita ja monimutkaisia ​​huolenaiheita sekä väestön että poliittisen kulman taholta. Meneillään olevat geologiset ja turvallisuustutkimukset valaisevat entisestään todennäköisyyttä, että Ulm jää ainoaksi vaihtoehdoksi Baden-Württembergissä. Aikaisempi koordinointi ja kehitys lopullisen arkiston etsimisessä osoittavat, kuinka tärkeää on saada yleisö mukaan tähän prosessiin alusta alkaen.